lauantai, 12. marraskuuta 2011

Mikä vittu on "villi adoptio"?

Viides lokakuuta Aamulehti julkaisi artikkelin, jossa luetellaan lukuisia pieniä uudistuksia, joiden avulla pyritään rajoittamaan "villiä lasten adoptoimista ulkomailta". Lukemalla pelkän otsikon voisi ehkä saada vielä sen käsityksen, että adoptoimiseen ei sinänsä väitetä sisältyvän mitään villiä, vaan sanalla villi kuvataan vain sitä kuinka suosittua adoptoinnista on tullut. Artikkelista löytyy kuitenkin tällainen lause: "Muutosta perustellaan villeihin adoptioihin liittyvillä riskeillä". On siis olemassa sellainen asia kuin villi adoptio. Lisäksi artikkelissa ei missään kohti selvästi sanota, että adoptoimisen suosio olisi kokenut räjähdysmäisen tai oikeastaan yhtään minkäälaisen nousun. Siinä vain on muuten vaan jotakin villiä.

Ehkäpä villeydellä tarkoitetaan omatoimisuutta. Keskeisimmältä kuulostava muutosesitys koskee juuri sitä, saako ulkomailta tuoda vieraita lapsia ilman adoptiolautakunnan lupaa. Aivan totaalisesta omatoimisuudesta on kuitenkin turha puhua, koska jotain byrokratiaa on takuulla olemassa jo nyt, ja kuulemani perusteella se on jo valmiiksi raskasta. Mitä ihmettä tuollainen adjektiivi siis artikkelissa tekee? Onko ulkomaalaisen lapsen adoptoimisessa jotakin epäilyttävää, repäisevää tai uhkaavaa?

Artikkelissa ei mainita muuta perustetta tiukennusehdotuksille kuin ne "villeihin adoptioihin liittyvät riskit". Mietin ensin ymmälläni mitä ne riskit voisivat olla, ja kun en millään keksinyt, etsin valaistusta artikkelin kommenteista. Kommentteja on ainoastaan kaksi, ja niistä toisessa anonyymi kirjoittaja vaatii myös villien adoptioiden lakkauttamista, koska "moni esim. Kiinasta tai Afrikan maista adoptoitu lapsi ei tosiasiassa ole orpo." No eipä ihme etten keksinyt tuota selitystä itse. Minulle kun ei olisi käynyt mielessäkään sellainen, että orpokoteihin hylätyt tai riistetyt lapset voisivat olla peruste sille miksi täällä Suomessa annetaan taas jollekin toimielimelle lisää valtuuksia kytätä muunmuassa sitä, minkä ikäisiä adoptiovanhemmat ovat. (En vetäissyt tätä hatusta, muutosehdotusten joukossa on todella ikärajojen tiukentaminen, eikä sitä perustella erikseen.)

Olen aikaisemminkin hämmästellyt sitä, miksi joidenkin mielestä adoption piiriin ei ehdottomasti saisi ottaa sellaisia lapsia, joiden vanhemmat ovat heidät itse luovuttaneet tai myyneet. Jotenkin en jaksa uskoa, että kovinkaan moni äiti luovuttaisi lastaan muuten kuin äärimmäisen hädän takia, ja miksi se lapsi pitäisi sen äärimmäisen hädän keskelle tieten tahtoen jättää? Koska täällä päin ei ymmärretä mitä on äärimmäinen hätä ja hajonnut perhe on pahin mahdollinen skenaario mitä ihmiset osaavat kuvitella? Eivät ne paheksujat kuitenkaan olisi valmiita elättämään perhettä vastineeksi siitä että se ei hajoa, paheksuminen ja kieltäminen on vaan niin helppoa. Kuin myös se, että päättää toisen ihmisen puolesta millainen ratkaisu hänen elämässään olisi kaikista paras tai huonoin. Ja mitä sitten jos äiti tai muu omainen onkin hylännyt lapsen pelkkää piittaamattomuuttaan? Lapselle ei minun mielestäni ole kovin terveellistä kasvaa sellaisen henkilön kasvattamana, joka haluaa hänestä eroon. Siteeraamani kommentoija mainitsee toki myös, että "Kiinassa käytetään poliittisena rankaisuna lasten huostaanottoa. Myöskin lasten kaappaaminen on tavallista." Tämä on toki hirveän valitettavaa, eikä sitä varmastikaan täysin saada kitkettyä koskaan, mutta edelleenkin ihmettelen miten adoptoinnin hankaloittaminen nimenomaan tässä päässä vaikuttaa asiaan.

Vaikuttaa minun mielestäni vähän siltä, että hallituksen ehdotuksen syyt ovat todellisuudessa sisäpoliittiset. Mutta mitä sellaisia syitä voi olla? Välttelen yleensä rasismikortin käyttämistä, mutta vaikea tässä on muutakaan keksiä. (Välttelen rasismikorttia mm. siksi, että pidän itseäni sen verran ketteränä keskustelijana ja kirjoittajana, että pärjään ilmankin. Jos syyttää toista osapuolta suoraan rasistiksi, siitä seuraa yleensä vain se, että keskustelu loppuu. Ja onhan se muutenkin retorisesti aika keskinkertainen suoritus. Keksin yleensä muitakin tapoja kritisoida, sellaisia jotka välittävät kyllä oman viestini aivan yhtä tehokkaasti.) Luulisi, että ulkomailta adoptoidut lapset olisivat paras mahdollinen tapa puuttua Suomen väestön vähenemiseen. Kasvavaa syntyvyyttä voi tietenkin aina haikailla, mutta vaikka millaista politiikkaa tekisi, raja tulee jossain vaiheessa vastaan. Kun kyseessä on niin kehittynyt yhteiskunta kuin Suomi, se tullee vastaan vieläpä hyvin äkkiä, veikkaan että niin äkkiä ettei syntyvyyttä edes saisi kuolleisuutta korkemmalle tasolle. (Ellei täällä sitten aleta urakalla rajoittamaan ehkäisyä ja raiskaamaan naisia, mutta se nyt ei onneksi taida kuulua kovinkaan monen tavoitteisiin.) Ja mitä tulee maahanmuuttoon, uskon ettei se ole yhtä kustannustehokas tapa lisätä työtätekevää väestöä kuin adoptio. Näin siksi, että maahanmuuttajien ensimmäisestä sukupolvesta menetetään iso osa puuttuvan kielitaidon ja koulutuksen takia.

Adoptoinnin vaikeuttamista perustellaan myös kovasti lapsen oikeuksilla, esimerkiksi oikeudella isään ja äitiin. Oikeus isään ja äitiin olisi minusta kyllä ihan pätevä syy rajoittaa hedelmöityshoitoja (kuten myös globaali väestöräjähdys), mutta ei missään nimessä adoptiota. Adoptoitava lapsi on jo olemassa, ja mitä tulee hänen oikeuksiinsa, ne eivät uskoakseni toteudu kovin ihanteellisella tavalla missään orpokodissa. Tämän takia haluaisinkin sallia adoption kaikenlaisille ihmisille jotka vain lapsesta pystyvät huolehtimaan, perhekokoonpanosta riippumatta. Salliminenkaan ei kuitenkaan vielä yksin riittäisi, siitä tulisi myös tehdä helppoa ja siihen tulisi kannustaa. (Koko väestöä, ei vain lisääntymiskyvyttömiä). En voi kuin palata lähöruutuun; miksi adoptoinnista tehdään niin hirveän vaikeaa, ja mitä villiä omatoimisessakaan adoptoinnissa on?

Eikö tälle voisi tehdä jotain?

1 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

pablapseni isä on somalialainen.kahdeksannen luokan maantiedonkirjassa kohdassa amerikan asuttaminen opettaja pokkana opetti mulateista ja metsisteistä.vain sana neekeri oli vaihdettu mustaihoiseen.saksalaiselle rotuopille ei ole minkäänlaista tieteellistä pohjaa mutta asia opetetaan faktana v,2010.